Tylsä pikkukaupunki vai elinvoimainen kasvukeskus?
Hyvä brändi luo pohjan Hämeenlinnan menestymiselle. On ensiarvoisen tärkeää, että ihmisten mielissä kaupunkimme erottuu selkeästi kilpailijoista. Mutta millä seikoilla voimme kilpailla; panostammeko luontokohteisiimme, korostammeko historiaamme, olemmeko ylpeitä uudiskyvystämme ja kehityshankkeistamme, arvostammeko peruspalveluitamme vai vahvistammeko imagoamme pikkukaupunkina?
Linnan Kehitys Oy julkaisi keväällä raportin Hämeenlinnan brändityön taustaksi suoritetusta kaupunkikuvatutkimuksesta. Raportin mukaan vastaajat kertoivat Hämeenlinnaa parhaiten kuvaaviksi positiivisiksi ominaisuuksiksi esimerkiksi turvallisuuden, rauhallisuuden, viihtyisyyden, kehityksen ja nykyaikaisuuden. Vastaavasti negatiivisina asioina mainittiin muun muassa pienuus, tylsyys, vanhanaikaisuus, mitään sanomattomuus ja kaukaisuus. Vaikka kyseessä ovat vastaajien spontaanit mielikuvat, antavat vastaukset kuitenkin hyvän lähtökohdan brändityölle. Miten saamme muutettua ihmisten mielikuvat tylsästä, kaukana olevasta pikkukaupungista moderniksi, kehittyväksi kasvukeskukseksi; olemmehan sentään Suomen 14. suurin kaupunki?
Esimerkiksi koulutukseen liittyviä kehityshankkeitamme arvostetaan valtakunnallisesti ja maamme rajojen ulkopuolellakin. Hyvät, toimivat peruspalvelut takaavat arvokkaan positiivisen brändin ja ovat merkityksellisiä asuinpaikkaa valittaessa. Eri puolilla kaupunkia on vapaita tontteja ja keskustaan valmistuu uusia koteja. Ne kaikki odottavat uusia asukkaita.
Tehtyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan noin 500 henkilöä. Vastaukset antavat ihan hyvän kuvan suomalaisten Hämeenlinnaan liittyvistä mielikuvista. Vastaajista kolmannes oli Uudeltamaalta, kolmannes Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta ja loput muualta Suomesta. Vastanneista niukasti yli puolet ilmoitti käyneensä Hämeenlinnassa viime vuosina. Ilahduttavaa on, että julkaistun raportin mukaan 18-30 vuotiaista vastaajista lähes 60% tunsi jonkin verran tai hyvin Hämeenlinnan. Muistoihin saattoi liittyä luokkaretki tai vierailu Ämyrockissa, Wanajafestareilla tai Kantolan tapahtumapuistossa.
Spontaanisti suurimmalle osalle vastaajista Hämeenlinnasta tuli mieleen linna ja Aulanko. Raportin mukaan Hämeenlinnan muista kaupungeista poikkeava erityispiirre on selkeästi historiallisuus rauhallisuuden ja kauneuden lisäksi. Meidän kannattaa siis edelleen hyödyntää historia-arvojamme sekä kaunista, monipuolista luontoamme. Toivottavasti näihin spontaaneihin mielikuviin liittyy tulevaisuudessa positiivisina asioina myös vaikkapa Kantolan tapahtumapuisto, Naivistit Iittalassa, eri puolella kaupunkia järjestettävät kesämarkkinat ja -tapahtumat, torijumalanpalvelukset tai erilaiset urheilutapahtumat.
Positiivisen brändin vahvistamiseksi ei ole yhdentekevää, miten me kaupungin asukkaat otamme vierailijat vastaan. Näemmekö kaikessa arkipäivästä poikkeavassa vain negatiivisia asioita kuten melu, roskat tai muut ongelmat, vai hyödynnämmekö positiivisen vireen? Eikö ole pelkästään hienoa, että väkijoukot täyttävät kaupungin ainakin kerran vuodessa? Mikäli haluamme vahvistaa kaupunkikuvaamme vireänä, saavutettavana, kehittyvänä ja modernina paikkana, tulee meidän sietää negatiivisiakin lieveilmiöitä, jotka kestävät yleensä vain lyhyen aikaa ja ovat korjattavissa melko helposti. Tapahtumat lisäävät joka tapauksessa kaupungin elinvoimaa ja tunnettavuutta. Olkaamme ylpeitä kauniista kaupungistamme ja toivottakaamme vierailijat ja uudet asukkaat tervetulleiksi.
Print 
PDF