Mitä tiedän sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta?

20.1.2022

Tulevat hyvinvointialueiden valtuustot päättävät maakuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimeen liittyvistä asioista. Näin varsinaisen vaalipäivän alla pohdin, mitä ja miksi jo tiedän näistä asioista.

Terveyspalvelut tutuksi

Omaan perheeseeni kuuluu aviomies ja neljä aikuista lasta. Lapset syntyivät vuosina 1988–1994. Neuvola oli tärkeä palvelu reilut kymmenen vuotta. Vuonna 2020 syntyneen lapsenlapsemme myötä olen saanut päivitettyä, ajankohtaista tietoa neuvolapalveluista.

Kouluterveydenhuollon palvelut tulivat tutuksi paitsi omien lasten myös työni myötä. Pidän tärkeänä, että oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan riittävästi terveydenhuollon palveluja.

Neuvolan ja kouluterveydenhuollon lisäksi olemme käyttäneet perusterveydenhuollon palveluja. Nämä palvelut vaativat kehittämistä ja lisäresursointia tärkeän hoitotakuun onnistumiseksi. Pidän perusterveydenhuoltoon panostamista yhtenä tärkeimmistä hyvinvointialueen alkuvaiheen tehtävistä.

Mumpsan ja Helmin yhteinen hetki Pipsa Possun seurassa.

Onneksi perheemme ei ole tarvinnut kovin paljon erikoissairaalanhoidon palveluja. Aina tarvittaessa olemme kuitenkin apua saaneet.

Arvostan Kanta-Hämeen keskussairaalassa tarjottavaa hoitoa. Tiedän Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminnasta melko paljon, koska olen ollut sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä vuodesta 2017 lähtien. Hallituksessa olen oppinut pohtimaan erikoissairaanhoitoon liittyviä asioita koko maakunnan kannalta sekä ymmärtämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tärkeyden.

Sosiaalipalvelut hyvinvoinnin tukena

Erityisopettajaopintojeni aikana tutustuin sosiaalipuolen palveluihin, esimerkiksi lastensuojelu- ja perheneuvolatyöhön. Työssäni ohjasin perheitä hakemaan apua sitä tarvitessaan joko perheneuvolasta tai lastensuojelun sosiaalityöstä. Sain välillä osallistua yhtenä ammattilaisena perheneuvotteluihin ja tukea omalta osaltani lasta ja perhettä selviytymään olemassa olevasta ongelmasta. Pidän tärkeänä perheiden tukemista sekä lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveyspalveluihin satsaamista.

Osallistuin työssäni oppilashuoltotyöryhmän toimintaan ja olin mukana kehittämässä kaupunkimme oppilashuoltotyötä ja oppilaiden kasvun ja kehityksen tukemista.

Suvun vanhempien jäsenten elämän loppuvuosina 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella tutustuin ikäihmisten palveluihin. Perehdyin niihin uudestaan Hämeenlinnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä vuosina 2017–2019. Lautakuntavuosien aikana sain hyvän tilannekuvan muistakin kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen palveluista.

Laajan ystävä- ja tuttavapiirini myötä olen kuullut useita eri tarinoita sekä sosiaali- että terveyspalvelujen toiminnasta täällä Kanta-Hämeessä. Palveluja käyttävien ihmisten omakohtaiset kokemukset ovat lisänneet ymmärrystäni ja tietojani palvelujen laadusta ja kehittämistarpeita. Tulevassa uudistuksessa täytyy panostaa myös sosiaalipalvelujen kehittämiseen.

Toimin tarvittaessa henkilökohtaisena avustajana.

Pelastustoimi luo turvaa

Pelastustoimen rahoitus ei saa jäädä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen jalkoihin. On erityisen tärkeää, että voimme luottaa siihen, että tarvittava apu on saatavissa ja apu tulee mahdollisimman nopeasti myös maaseudulle. Siksi sopimuspalokuntien toiminta on välttämätöntä.

Itselleni on tutuinta ensihoito ja vasteaika. Vasteajalla tarkoitetaan aikaa, jonka sisällä ambulanssin tai paloauton tulee olla hälytyksen jälkeen paikalla. Pelastustoimeen liittyvien asioiden selvittäminen ja tietojen laajentaminen on asia, johon minun tulee panostaa tulevaisuudessa. Olen valmis käyttämään aikaani siihen sekä muihin hyvinvointialueuudistukseen sisältyvien asioiden opiskeluun, hoitamiseen ja kehittämiseen.